Kakkosluokan ulkoetsinnän koealue

Noseworkin kakkosluokan kokeessa

Also in English

Nosework lajina kasvattaa koko ajan suosiotaan, ja kokeitakin on Suomessa järjestetty jo sen verran, että parisenkymmentä koiraa on noussut kakkosluokkaan. Ensimmäiset kakkosluokan kokeet Suomessa pidettiin marraskuussa 2018 Espoossa. Mutta miten kakkosluokan kokeet eroavat ykkösluokan kokeista? Mitä taitoja koirakon on hyvä hallita tehdäkseen onnistuneita suorituksia kakkosluokassa? Ykkösluokan kokeeseen valmistautumisesta voi lukea aiemmasta postauksestani Kohti ensimmäisiä nosework-kokeita.

Alueiden koko ja piilojen määrä

Kaikkien osioiden kokeessa etsinnät suoritetaan sisä-, ulko-, ajoneuvo-, ja laatikkoetsinnässä. Ykkösluokassa jokaisella etsintäalueella on yksi eukalyptushaju. Tarkoituksella laitettuja häiriöhajuja alueella ei ole, mutta luonnollisesti esimerkiksi ulkoetsintäalueella voi olla ympäristöön liittyviä häiriöitä. Etsintöjen enimmäisajat vaihtelevat, mutta ovat maltilliset, sääntöjen (ks. Nose Work Finland ry:n sivuilta säännöt) mukaan enimmäisaika voi vaihdella 1–5 minuutin välillä. Käytännössä ykkösluokassa enimmäisajat osuvat 1,5–3 minuutin välille.

Kakkosluokan etsintäalueet eroavat ykkösluokan alueista siten, että kakkosluokassa etsintäalueiden koko pääasiassa kasvaa. Esimerkiksi sisäetsinnässä voidaan etsiä kaksi huonetta, laatikoita on enemmän (ykkösluokassa 12–25 laatikkoa, kakkosluokassa 20–50 laatikkoa), ja ajoneuvoja voi olla enintään neljä. Etsittävien hajujen määräkin lisääntyy. Eukalyptuksen lisäksi piilotettu haju voi olla laakerinlehteä tai eukalyptuksen ja laakerinlehden yhdistelmähajua. Alueella voi olla parikin piiloa. Lisäksi alueella voi olla häiriöhajuja, esimerkiksi laatikkoetsinnässä muissa laatikoissa voi olla vaatekappaleita, huonekalutassuja, koirankarvaa, soraa ja muita vastaavia hajuja. Sääntöjen mukaan etsintäalueelle ei saa sijoittaa teetä, kahvia, Kongia, sieniä, tennispalloja, eukalyptusta, laventelia tai laakerinlehteä sisältäviä tuotteita eikä voimakkaita kemikaaleja.

Vaikka kakkosluokassa etsintäalueiden koko kasvaa ja piilojen määrä lisääntyy, etsintään käytetty enimmäisaika ei välttämättä eroa ykkösluokan enimmäisajoista. Käytännössä kakkosluokassa etsintäalueiden enimmäisajat osuvat myös 1,5–3 minuutin välille.

Näin ollen jo pelkästään alueiden koon, piilojen määrän ja etsintäajan puitteissa varsin tärkeiksi taidoiksi tulevat nopea orientoituminen etsintään, löydön ilmaisemisen nopea aloittaminen (tai ohjaajalta nopea löydön ilmoittaminen), ensimmäisen löydön jälkeen toiselle piilolle jatkaminen ja etsintäalueiden järkevä läpikäynti.

Aloitusrutiinit

Nopea orientoituminen etsintään on tärkeää. Tähän auttavat koirakolle sopivat aloitusrutiinit. On hyvä miettiä, miten valmistaa koiraa tulevaan etsintään ja sitä edeltävään, mahdollisesti pitkäänkin, odotteluun. Joissain kokeissa odotusaika ennen omaa vuoroa on lyhyempi, jolloin etsintäalueelle voi päästä melkein suoraan autosta. Mutta voi olla koepaikkoja, joissa koirakon on jonotettava omaa vuoroaan useassa odotuspisteessä. Jos odotuspisteitä on vaikkapa neljä ja yksi koirakko suorittaa kaksi etsintäaluetta peräkkäin, voi odotusaika helposti kasvaa jopa 15–30 minuuttiin riippuen siitä, miten edellä olevat koirakot suoriutuvat. Jokaisella koirakolla on omat lähtörutiininsa ja palkkaustapansa, ja osa käyttää etsintään koko enimmäisajan. Lisäksi enimmäisajan jälkeen koirakolla on mahdollisuus tehdä löytö, kun ohjaajalle on ensin kerrottu, missä löytämättä jäänyt piilo sijaitsee. Lisäksi koirakko saa jokaisen etsintäalueen jälkeen myös palautetta tuomarilta.

On siis hyvä etukäteen miettiä ja harjoitella, miten mahdolliset pitkät odotusajat vaikuttavat sekä koiraan että ohjaajaan. Miten voit taata, että koiran vire on sopiva, kun pääsette etsintäalueelle? Jos koiran vire ehtii nousta liikaa odottelun myötä, voi tämä helposti kostautua niin, että etsintäsuoritukseen tulee mukaan ei-toivottuja käytöksiä, kuten vaikkapa laatikoiden tassuttelua, piilojen nuoleskelua tai muuta etsintäalueeseen vaikuttamista, joista tuomari antaa virhepisteitä. Vastaavasti jos koiran vire laskee odottamisesta, miten voit nostaa sen sopivalle tasolle, kun on teidän vuoronne siirtyä etsintäalueelle? Voitko esimerkiksi hyödyntää taukomattoa odotuspisteillä? Tai toimiiko teille paremmin erilaisten temppujen tekeminen? Vai annatko koiran etsiä “tyhjää aluetta”, ennen kuin siirryt eteenpäin?

Joka tapauksessa mahdollisen odottamisen jälkeen koiran on hyvä orientoitua etsimiseen heti, kun se ylittää lähtölinjan ja siirtyy etsintäalueelle. Turhaan haahuiluun tai muuhun ympäristön tutkimiseen ei kakkosluokassa ole aikaa, etenkään, jos alueella on haastavahkoja piiloja, joiden tarkentamiseen voi mennä yllättävänkin paljon aikaa.

Taidot – osa 1: Etsinnän aloittaminen

Ilmaisu

Vaikka koesäännöissä ilmaisun suhteen ei olekaan kummempia vaatimuksia, pitää koiranohjaajan kuitenkin kyetä tarvittaessa osoittamaan hajulähteen suunta. Näin voi olla esimerkiksi, jos piilo on sen verran korkealla, että koira ei siihen ylety. Kakkosluokassa piilo voi olla enintään 1,6 metrin korkeudessa. Piilo voi olla myös sellaisessa paikassa, lähelle koira ei pääse, vaikka piilo olisikin matalalla. Koira ei saa koskea piiloon tai muuten vaikuttaa alueeseen esimerkiksi raapimalla, nuolemalla, piehtaroimalla tai pissaamalla. Näistä annetaan hyvin herkästi kakkosluokassa virhepisteitä, ja kun alueiden koko ja piilojen määrä lisääntyvät, myös virhepisteiden mahdollisuus kasvaa, jos koiralla on taipumusta ei-toivottuihin käytöksiin.

Luokkanousuun oikeuttavaan tulokseen tarvitaan 100 pistettä, ja virhepisteitä saa olla enintään kolme. Moni etsintätaidoiltaan ja -nopeudeltaan loistava koira voi jäädä ilman luokkanousuun oikeuttavaa tulosta, jos se käsittelee liian holtittomasti etsintäalueella olevia tavaroita. Ja jos miettii ihan vain aluekohtaisia tuloksiakin, niin puhdas hitaampi suoritus on aina tuloslistallakin ylempänä kuin vaikkapa nopein virhepisteellinen suoritus.

Ilmaisuun liittyvät asiat kannattaakin miettiä kuntoon ennen kakkosluokkaan siirtymistä, jos aikeena on siirtyä kolmosluokkaan. On viisasta opettaa ilmaisu kunnolla jo ennen ykkösluokan kokeita, sillä perustaitoihin käytetty aika maksaa varmasti myöhemmin itsensä takaisin.

Jos kouluttaisin itse nyt uutta koiraa noseworkin saloihin, miettisin ilmaisun valintaa tarkasti ja olisin alkukoulutuksessa hyvin tarkka siitä, miten koira toimii piilolla. Alkuvaiheessa on paljon helpompi ja nopeampi tehdä tarvittavia muutoksia kouluttamiseen verrattuna siihen, että koira on ehtinyt toistaa ei-toivottua käytöstä jo useamman vuoden ajan.

Taidot – osa 2: Ilmaisu

Etsintäalueiden läpikäynti

Kakkosluokassa koiranohjaajan rooli etsinnän suunnittelijana kasvaa verrattuna ykkösluokkaan. Ykkösluokassa koiraa ei välttämättä tarvitse ohjata lainkaan, mutta kakkosluokassa tähän voi olla tarvetta. Mitä teet, jos koira selvästi työstää hajua, mutta ei vain pysty tarkentamaan sitä? Onhan alueen kaikki nurkat oikeasti käyty läpi? Miten esimerkiksi ikkunat, patterit, ilmastointi, mahdolliset esteet, tuuli vaikuttavat? Voitko jotenkin nopeuttaa koiran suoritusta? Näitä kannattaa miettiä etukäteen jo siinä vaiheessa, kun ennen koetta tutustutaan etsintäalueisiin. Toki olosuhteet kokeen aikana voivat vaihdella, ja tilanne voi olla täysin erilainen ensimmäiselle ja viimeiselle koiralle. Samalla on hyvä miettiä sopivat varusteet, esimerkiksi onko pitkä liina toimivampi (ohjaajan on osattava käyttää pitkää liinaa järkevästi) kuin lyhyempi hihna? Esimerkiksi sisäetsinnässä lyhyempi hihna voi olla järkevämpi valinta,jos vapaana ei saa etsiä ja jos alueella on paljon sellaisia kohteita, joiden ali koira voi helposti mennä. Laatikkoetsinnässä puolestaan pitkä liina voi toimia hyvin tilanteessa, jossa ohjaajan ei välttämättä tarvitse edes liikkua lähtöpisteestä.

On myös hyvä tiedostaa koiransa ominaisuudet sen suhteen, miten se mieluusti käy etsintäaluetta läpi. Etsiikö se mieluummin nenä ylhäällä vai tutkiiko se ensin maan tasolta? Kiipeileekö koira? Tutkiiko koira tietyt kohteet aina ensin? Käykö koira tarkistamassa nurkat? Onko joitain paikkoja, jotka koira saattaa  jättää tarkistamatta?

Etsinnän jatkaminen

Kakkosluokassa etsintäalueella voi olla 1–2 piiloa. Tuomari kertoo piilojen määrän ennen koesuoritusta, joten ohjaaja pystyy miettimään koirakolle sopivan taktiikan. Kolmosluokassa piilojen määrää ei enää kerrota, vaan ohjaajan pitää kyetä sanomaan, milloin etsintäalue on käyty läpi ja kaikki siellä olleet piilot on löydetty.

On hyvä, että koira osaa jatkaa ensimmäisen löydön jälkeen toisen piilon etsimistä, eikä jää ilmaisemaan uudestaan ja uudestaan jo löydettyä piiloa. Ohjaajankin pitää osata palkata koira sopivalla tavalla ensimmäisestä löydöstä. Nami tai lelu ei saa tippua etsintäalueelle, koska siitä tulee virhepiste. Lisäksi palkkauksen on tapahduttava vähintään metrin päässä piilosta. Toisaalta palkkaukseen ei saa mennä liian paljon aikaa. Toisen löydön jälkeen voikin sitten palkata koiraa antaumuksellisesti alueen ulkopuolella.

Etsinnän jatkamista on hyvä harjoitella treeneissä, jotta siitäkin muodostuu rutiini. Itse esimerkiksi aloin palkata koiraa pienemmällä namilla ensimmäisestä löydöstä, minkä jälkeen siirryimme reippaasti eteenpäin alueella. Toisesta löydöstä koira saikin palkaksi superpalkkion.

Valmis kokeeseen?

Jos edellä mainitut asiat vaikuttavat olevan kunnossa, kannattaa ilmoittautua mukaan kakkosluokan kokeeseen. Kokeissa oppii taas uutta, ja kokeen perusteella saa käsitystä siitä, missä koirakko menee suhteessa muihin saman tason koirakoihin. Ja muista, että koirallehan koe on (tai pitäisi olla) yhtä mukava juttu kuin normaalitreeni! Palkkaa siis koiraa iloisesti, oli lopputulos mikä tahansa!

Julkaistu alkujaan SporttiRakissa: https://sporttirakki.fi/2019/04/26/blogi-koirakkona-noseworkin-kakkosluokan-kokeessa/

Kirjoittajasta: Päivi Kokko on osallistunut suomenlapinkoiransa Keron kanssa noseworkin kakkosluokan kokeisiin, tuloksina mm. 2 x 100p.

Sharing is caring!

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ajatus aiheesta “Noseworkin kakkosluokan kokeessa”