Categories
Visuaaliset muistiinpanot Yleinen

Näin teen visuaalisia muistiinpanoja

Muistiinpanojen tekeminen visuaalisesti (#sketchnotes tai #visualnotes) on nykyään tapani tallentaa tietoa eri luennoilta, seminaareista tai muista koulutustilaisuuksista. Tässä postauksessa haluan avata hieman omaa tapaani tehdä visuaalisia muistiinpanoja, mikä toivottavasti innostaa muitakin muistiinpanojen tekijöitä kokeilemaan tätä tapaa. Sen jälkeen, kun itse tutustuin piirusteluun, ei ole tullut enää mieleen palata aiempaan tapaani tehdä muistiinpanoja.

Tarvittavat työkalut

Ennen tapahtumaan osallistumista tarkistan, että kaikki käyttämäni työvälineet ovat valmiina mukaan. Teen muistiinpanoni Leuchtturm1917-pistevihkoon, johon olen kerännyt melkein kaikki tekemäni muistiinpanoni. Ihan alkuaikojen luentomuistiinpanoni menivät silloiseen bujoon sujuvasti, mutta aika pian huomasin, että näille muistiinpanoille olisi hyvä olla oma vihkonsa.

Vihkon lisäksi tarvitsen sopivat kynät. Tällä hetkellä käytössäni on Staedtlerin pigment linerit, joita on tarjolla useampaa eripaksuista kynää. Itse suosin yleensä 0,2 mm kynää. Lisäksi käytän värikyniä, joilla teen korostukset. Näissä olen havainnut hyviksi Zebra Mildlinerit.

Kannattaa etukäteen testailla, miten paperi ja kynät toimivat yhteen. On aika ikävä yllätys, jos teet muistiinpanoja kynällä, joka helposti suttaantuu, jos siihen päälle laittaa väriä tai jos se kuivuu normaalia hitaammin. Tämäkin on koettu, kun päätin kokeilla uusia kyniä ilman testaamista. Ne kynät siirtyivät nopeasti toisenlaiseen käyttöön.

Lisäksi kuljetan luennoilla mukana isohkoa penaalia, jossa on varuilta mm. pieni viivotin, lyijykynä, kumi ja varakyniä.

Näin teen visuaalisia muistiinpanoja -ohjeet
Näin teen visuaalisia muistiinpanoja -ohjeet

Alkuvalmistelut

Ennen luentoa on hyvä varata riittävästi aikaa alkuvalmisteluihin. Tässäkin vähän vaikuttaa se, millainen luento on kyseessä. Jos kyseessä on paikan päällä tapahtuva, kannattaa paikalle oikeasti mennä ajoissa ja miettiä sopiva paikka. Usein sopivin paikka on mahdollisimman edessä, jolloin esityksen kuulee myös hyvin. Kannattaa vältellä paikkoja, missä liikkuu paljon ihmisiä tai on muuten meluisaa.

Jos kyseessä on webinaari, kannattaa silloinkin olla ajoissa, koska yhteyksien kanssa voi tulla yllättävää säätöä puolin ja toisin. Vaikka voisi ajatella, että kotona voi helposti keskittyä luentoon, kannattaa silti minimoida mahdolliset normielämän häiriöt. Itse tykkään siirtyä mieluusti toiseen tilaan kuuntelemaan kuulokkeilla, ja varaan hyvän paikan asettua aloilleni kaikkien kamppeitteni kanssa.

Ennen luentoa on hyvä ehtiä tutustumaan hieman aiheeseen. Olen pyrkinyt tekemään esimerkiksi aiheen otsikon etukäteen valmiiksi, mutta myönnän, että se on aika usein jäänyt pyrkimykseksi. Samoin jos tietää luennon aikataulusta ja sisällöstä hieman ennakkoon, voi miettiä muistiinpanojen rakennetta ja rytmitystä (tästä voit lukea aiemmasta postauksestani “Visuaalisten muistiinpanojen rakennevivahteet”). Tässä itselläni on vielä paljon opittavaa.

Muistiinpanojen tekeminen

Muistiinpanojen tekemisessä on auttanut se ajatus, että kaikkea ei todellakaan tarvitse kirjoittaa ylös. Visuaalisten muistiinpanojen yksi tarkoituksista on, että voi piirroksin ja pääsanojen avulla esittää oleellisimmat kohdat luennosta. Lisäksi on hyvä miettiä, mitä varten muistiinpanoja tekee? Jos ne tekee itseä varten, niin sen mukaan mennään. Kaikkea yksityiskohtaista tietoa ei ole tarvetta ottaa ylös, tai jos on, niin voi ottaa kuvan esityskalvoista ja palata näihin sitten myöhemmin muistiinpanojen viimeistelyvaiheessa.

Itselleni on ollut paikoin haastavaa tilan käyttö. Joskus käy niin, että muistiinpanoja tulee niin paljon, että tila alkaa loppua ja tunnin parin esitykseen menee yllättäen useampi sivu. Tällöin on käynyt mielessä, tulikohan otettua ylös vähän liikaa asiaa tai olisiko jotain tekstiä voinut esittää kuvin? Niinpä olen oppimismielessä pyrkinyt säätelemään käytettävää tilaa. Parin tunnin luennolle pitäisi riittää yksi aukeama, kolmen-neljän tunnin luennolle kaksi aukeamaa. Joskus voi tiivistää enemmänkin, jos aihe antaa siihen mahdollisuuden.

Tarkoitus on luennon aikana kirjata tai kuvittaa ylös ne pointit, mitkä kokee tärkeiksi. Kuvittamisessa auttaa se, että on opetellut tiettyjä ikoneita, joita voi nopeasti piirtää. Näistä voi myös tehdä oman ikonikirjaston muistiinpanovihkoon, jos kaipaa välillä muistinvirkistystä. Usein tietyt aiheet toistuvat, ja pitkälle pääsee jo sillä, että osaa piirtää ihmishahmoja ja muita yleisiä pieniä kuvia. Tällöin aikaa ei itse luennolla mene siihen, jos joutuu miettimään, miten sen koiran nyt esittäisi, tai miten vaikkapa prosessin etenemisen voisi esittää. Jos luennolla tulee vastaan aihe, josta haluat piirustaa kuvan, mutta et tiedä tai osaa, voit merkata sen muistiinpanoihin vaikka lyijykynällä ja etsiä myöhemmin sopivassa välissä netistä ikoniesimerkin. Itse hyödynnän tätä aina välillä. Samoin itselläni on lunttivihkona Maja Larssonin mainio pieni kirja “Alla kan rita symboler”, jossa on paljon eri aihepiireihin liittyviä pieniä kuvia.

Loppusilaus

Kun luento on ohi, on aika viimeistellä muistiinpanot. Itse lisään rajauksia, tarkentavia kuvia sekä teen värikorostukset. Tämän jälkeen jaan tekeleeni sopivassa mediassa. Usein laitan omalle facebook-seinälleni tai instagramiin kuvat tai jaan ko. tapahtuman järjestävän tahon yhteisössä. Ihan kaikkea ei ehkä voi jakaa julkisesti eli harkintaa kannattaa käyttää. Mutta muistiinpanojen jakaminen on yksi juttu, mihin lähes kaikissa alan kirjallisuudessa kehoitetaan innokkaasti. Visuaalisten muistiinpanojen tekeminen on oppimisprosessi, ja on yhtä tärkeätä jakaa niitä alkuaikojen tuotoksia!

Tässä vielä pari esimerkkikuvaa. Alkujaan tein suomenkielisen version siitä, miten teen näitä muistiinpanoja (ks. kuva tuolla ylempänä). Koin kuitenkin hyväksi kokeilla tehdä samat muistiinpanot uusiksi, mutta nyt englanniksi. Tiedä sitten tuliko parempi vai huonompi, mutta se oli ihan mielenkiintoinen kokeilu. Ensimmäinen versio on aina ensimmäinen, jolloin siinä on se uutuuden viehätys mukana. Toiseen versioon pystyi tekemään hieman muutoksia niihin kohtiin, jotka hieman jäivät ensimmäisessä häiritsemään.

Oletko kiinnostunut aiheesta tai haluatko kuulla lisää kokemuksia visuaalisten muistiinpanojen tekemisestä? Voit kommentoida suoraan tähän postaukseen kysymyksiä tai toiveita, joista voin kirjoittaa seuraavaksi. Voit myös halutessasi lähettää minulle suoraan viestiä esimerkiksi Facebookin Messengerillä.

Categories
Visuaaliset muistiinpanot

Visuaalisten muistiinpanojen rakennevivahteet

Visuaalisia muistiinpanoja tehdessä on mahdollisuus kokeilla erilaisia käytäntöjä, miten tietoja sivuille kerää. Seuraavaan esittelyyn olen valinnut muutamia keinoja muistiinpanojen jäsentelyn tueksi. Olen myös huomannut, että tietynlainen tyyli toimii jonkin aikaa, minkä jälkeen haluaa kokeilla jotain toisenlaista. Myös kynillä ja väreillä on vaikutusta, ja mieltymykset näihinkin voivat muuttua matkan varrella. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla erilaisia rakennevaihtoehtoja!

Ylhäältä alas -eteneminen

Ehkäpä helpoin tapa tehdä visuaalisia muistiinpanoja on edetä ylhäältä alas, vasemmalta oikealle eli lineaarisesti. Kuin kirjoittaisi tekstiä, mutta pitkät sanalliset sepustukset korvataankin pienellä kuvalla sekä asiasanalla tai lauseella.

Usein tällaista tapaa käyttäessä olen saattanut jakaa tilaa esimerkiksi tekemällä kehykset sivulle tai aukeamalle, kuten ao. muistiinpanoissa (heinäkuulta 2018) olen tehnyt tai sitten olen hyödyntänyt tyhjää tilaa (tammikuu 2019).

Visuaaliset muistiinpanot noseworkista. Tilan käyttö ylhäältä alas.
Ylhäältä alas
Muistiinpanot viretilan hallinnasta.
Väljempää tilankäyttöä ylhäältä alas etenemällä

Aikajanan hyödyntäminen

Jos aihe mahdollistaa kehitys/elinkaaren esittämisen, kannattaa sitä hyödyntää esittämällä luennolla tulevat asiat aikajanalla. Esimerkiksi historiallisissa aiheissa tämä varmasti antaa hyviä oivaltavia mahdollisuuksia.

Seuraavassa luentomuistiinpanossa (syyskuu 2018) olen hyödyntänyt aikajanaa. Aikajana jakaa hyvin aukeaman, siihen voi merkitä vaiheet, ja jaotella tiedot janan ylä- ja alapuolelle. Näin 2-3 tunnin hyvinkin yksityiskohtainen luento mahtuu sille varattuun aukeamalliseen tilaan ja tietojen silmäily jälkikäteen on nopeata.

Luentomuistiinpanot koiran käyttäytymisen kehittymisestä.
Aikajanan käyttäminen

Pääkuvan ympärille kehittyvä

Joskus luennon aiheen voi piirtää aukeaman keskelle pääkuvaksi tai pääotsikoksi. Luennon edetessä voi yhdistellä kuvan eri kohtiin liittyviä asioita miellekartan (mind map) tyyppisesti. Tällöin ei ole väliä, missä vaiheessa luentoa mitäkin tulee esille, koska sen voi liittää haluamaansa kohtaan kuvan ympärille.

Muistiinpanot aiheesta oivaltava ohjaaja.
Pääkuvan ympärille kehittyvä

Täydentyvä rakenne

Muistiinpanoja voi lähteä tekemään siten, että varaa aluksi runsaasti tyhjää tilaa kuvien ympärille. Usein aihe voi olla kumpuileva, ja aiemmin mainittuihin asioihin voi myöhemmin tulla viittauksia tai lisäyksiä. Tällöin on hyvä, jos luennon edetessä voi lisätä ideoita, kommentteja tai kuvia sopivaan kohtaan. Näin täydentyvistä muistiinpanoista (ns. popcorn-malli) voi ehkä tulla ahtaanoloiset ja vaikeastiseurattavat, mutta väreillä, rajauksilla ja korostuksilla voi tehdä muistiinpanoista selkeämmät.

Seuraavassa on esimerkki (heinäkuu 2019) muistiinpanoistani, joissa ajatukseni oli poimia oleellisia pointteja ja sijoitella niitä sopiviin kohtiin aukeamalle. Koska tavoitteenani ei ole kerätä kaikkea luennolla käsiteltyä tietoa ylös, pyrin nykyään mahduttamaan itselleni tärkeimmät pointit yhdelle aukeamalle. Sellaiseen tämä tekniikka toimii oikein hyvin.

Muistiinpanot luennosta "Millainen on hyvä valmentaja?".
Muistiinpanot täydentyvät luennon edetessä

Oletko kiinnostunut aiheesta tai haluatko kuulla lisää kokemuksia visuaalisten muistiinpanojen tekemisestä? Voit kommentoida suoraan tähän postaukseen kysymyksiä tai toiveita, joista voin kirjoittaa seuraavaksi. Voit myös halutessasi lähettää minulle suoraan viestiä esimerkiksi Facebookin Messengerillä.

Categories
Visuaaliset muistiinpanot

Luentomuistiinpanojen teko uudelle tasolle – viiden stepin pikaopas

Muistiinpanojen tekeminen sai omalla kohdallani suuren innostuksen, kun vuosi takaperin tutustuin työkaverini esittelemänä doodlaukseen eli piirusteluun. Harjoittelimme hommaa käymällä läpi peruselementtejä, joilla pystyy pikaisesti raapustamaan tunnistettavia ikoneita sekä kävimme myös läpi, miten esimerkiksi perinteiseen tikku-ukkoon saadaan vähän eloa ja aktiivisuutta mukaan. Lyhyessä ajassa ehti saada vain pintaraapaisun, mutta itse olin aivan myyty! Miksi en ollut tajunnut tätä itse aiemmin? Olen tykännyt kirjoittaa paljon muistiinpanoja, mutta tosiasia on ollut, etten ole palannut niihin myöhemmin. Jos kirjoittaa vain tekstiä, miten olennaisimmat asiat löytyvät ja mitä oikeastaan jää mieleen, jos yrittää kirjata ylös kaiken, mitä luennolla kerrotaan?

Doodlauksessa ideana on piirustella samalla, kun kuuntelee. Piirustelu on itseä varten ja se auttaa painamaan mieleen käytyjä asioita. Kuva myös kertoo enemmän, ja sen tekeminen vie vähemmän aikaa kuin jos kirjoittaisi useamman lauseen jostain asiasta. Jos asian pystyy esittämään kuvana, sen todennäköisesti myös ymmärtää ja myöhemmin sen nähdessään asian saa palautettua helpommin mieleensä.

Mutta niihin steppeihin, miten pääsee alkuun?

1. Käy läpi peruskuviot ja opettele piirustamaan ne

Minkä vain kohteen voit piirtää käyttämällä viittä peruselementtiä. Näitä ovat ympyrä, suorakulmio, kolmio, viiva ja piste. Kun esimerkiksi tarkkailet läheltäsi eri esineitä, voit havaita, että karkeasti katsottuna ne muodostuvat edellä mainituista elementeistä. Tällöin niiden piirtäminenkin tulee helpommaksi, kun voit ajatella piirtäväsi näiden elementtien avulla esimerkiksi vaikkapa koiran.

2. Opettele, miten esität ihmishahmon

Usein luennon aiheessa tavalla tai toisella ihminen on esillä, joten ihmishahmon esittämisen opettelusta on hyötyä. Tikku-ukollakin pärjää, mutta sillekin löytyy variaatioita. Sen voi piirtää esimerkiksi tähtenä, laatikkona, papuna ja sille voi antaa myös liikettä tai jonkin yksityiskohdan. Jo pelkästään ilmeillä saa muistiinpanoihin helposti erilaisia sävyjä ja tunnetta mukaan.

Eri tunnetilojen esittämistä voi harjoitella varioimalla kulmakarvojen, silmien ja/tai suun suuntaa.
Eri tunnetilojen esittämistä voi harjoitella varioimalla kulmakarvojen, silmien ja/tai suun suuntaa.

3. Hyödynnä erilaisten korostusten tekemistä

Otsikko, tärkeät sanat ja lauseet kannattaa korostaa esimerkiksi alleviivauksilla tai reunuksilla. Myös varjostamisella ja erilaisten nuolten käyttämisellä voidaan havainnollistaa yhteyksiä. Loppusilauksen tekee väritys eli halutessaan pääasioita kannattaa korostaa muutamalla värillä.

Muistiinpanoissa hyödynnetty erilaisia reunuksia, alleviivauksia, muutamaa pääväriä sekä pelkistettyjä ikoneja.
Muistiinpanoissa hyödynnetty erilaisia reunuksia, alleviivauksia, muutamaa pääväriä sekä pelkistettyjä ikoneja.

4. Elävöitä tekstiä käyttämällä erilaisia tyylejä ja tapoja 

Kaikkea ei tarvitse piirtää, vaan visuaalisissa muistiinpanoissa myös tekstin esittäminen on tärkeässä roolissa. Ehkä ajatuksen voisi kääntää niin, että tekstin voi piirtää. Voit käyttää isoja kirjaimia, pieniä kirjaimia, blokkikirjaimia, kirjoittaa kaunolla, jättää sopivasti tyhjää väliä tai kuvittaa tekstiä.

Muistiinpanoissa on leikitelty otsikoinnilla ja erilaisilla tekstin esityksillä.
Muistiinpanoissa on leikitelty otsikoinnilla ja erilaisilla tekstin esityksillä.

5. Mieti ennen luentoa, millaisia ikoneita mahdollisesti tulet tarvitsemaan

Ikonikirjaston kerääminen kannattaa eli voit etukäteen opetella piirustamaan erilaisia arkipäivän asioita. Miten esimerkiksi esität koiran? Koiran ja ohjaajan yhdessä? Jos jonkin asian esittäminen tuntuu vaikealta, voit luennon aikana piirtää jotain sinne päin ja kirjoittaa aputekstin ja myöhemmin mallikuvan pohjalta piirtää tarkemman kuvan, jos haluat.

Muistiinpanoissa käytettyjä ikoneita.
Muistiinpanoissa käytettyjä ikoneita.

+ steppi: Kokeile rohkeasti, ja lähde liikkeelle pienestä 🙂

Jo pelkästään otsikon korostaminen ja tekstin elävöittäminen pienillä ikoneilla (ihmisen tai koiran nassu, sydämet, tähdet, kirjat ynnä muut usein käytetyt ikonit) vaikuttavat positiivisesti. Alkuun pääsemiseksi voi vaikka varata luentomuistiinpanoista pienen tilan, mihin pyrkii esittämään visuaalisesti edes jonkin luennolla mainitun asian.

Muutenkaan tilankäyttöä ei kannata pelätä, vaan voi rohkeasti jättää välillä tyhjää tilaa, jotta myöhemmin tarvittaessa voi palata täydentämään kuvaa. Usein luennoilla viitataan johonkin aiemmin mainittuun asiaan, joten linkkaukset ja täydennykset onnistuvat tällöin vaivattomasti. Ja kaikkea ei tarvitse yrittää piirtää/kirjata ylös. Välillä paperille ei vain tule mitään, ja tällöin on ihan ok antaa asian vain olla.

Livetaltiointia. Luonnoksessa tärkeimmät kuvat, sopivasti tekstiä ja tyhjää tilaa.

Toivottavasti tämän jutun myötä innostut kokeilemaan doodlausta! Tässä vielä kolme kirjavinkkiä itseopiskelun tueksi, jos visuaalisten muistiinpanojen tekeminen kiinnostaa enemmän.

Brown, Sunni: The Doodle Revolution (2014). Enemmän tarinaa ja selitystä sisältävä doodlauksen “oppikirja”, jossa paljon hyviä harjoituksia. Kirjassa on paljon vinkkejä, miten doodlausta voi hyödyntää työelämässä mm. fasilitoinnissa ja erilaisissa palavereissa.

Rohde, Mike: The Sketchnote Handbook (2013). Nopealukuinen kirja, jossa paljon harjoituksia, kuvia sekä esimerkkejä muiden visuaalisista muistiinpanoista. Tämä on ehkä näistä kolmesta kirjasta helpoin päästä kärrylle hommasta. Rohde on kirjoittanut myös kirjan The Sketchnote Workbook, mutta sen kimppuun kannattaa käydä vasta, kun tämä käsikirja on omaksuttu.

Wodtke, Christina: Pencil Me In (2017). Tiivis käsikirjamainen opas, jossa paljon kivoja harjoituksia ja näppärät opastukset. Sisältää myös esimerkkejä muiden visuaalisista muistiinpanoista.

Suosikkikirjat visuaalisten muistiinpanojen tekemisen tueksi.

Julkaistu alkujaan SporttiRakissa 3.10.2018: https://sporttirakki.fi/2018/10/03/blogi-luentomuistiinpanot-uudelle-tasolle-viiden-stepin-pikaopas/